Suomessa e-jätettä syntyy arviolta 90 000 – 106 000 tonnia vuodessa. Epäviralliselle kierrätyssektorille tästä määrästä päätyy noin 40-50 prosenttia eli 36 000 – 53 000 tonnia vuodessa. Kaukainen kaatopaikka -selvitys osoittaa, että suomalaisilla viranomaisilla ei ole tarvittavia resursseja valvoa elektroniikkajätteen laitonta dumppausta kehitysmaihin.
Elektroniikkajätteen lähettäminen kehitysmaihin on laitonta, käytetyn elektroniikan lähettäminen puolestaan ei. Käytännössä tullin on hyvin vaikea valvoa vientiin lähtevän elektroniikan kuntoa. Satunnaisissa tarkastuksissa tulli on löytänyt kontteja täynnä e-jätettä matkalla Afrikkaan. Jätteen lisäksi käytettyä elektroniikkaa lähtee Suomesta vuosittain satoja tonneja Nigeriaan ja muihin jätteen dumppauksen ”hot spotteihin”.
– Kehitysmaissa ihmiset purkavat laitteita ja erottelevat niistä taloudellisesti arvokkaat metallit terveydelle ja ympäristölle vaarallisin keinoin, sanoo selvityksen kirjoittaja Anna Härri.
Viime vuosina kiinnostus e-jätettä kohtaan on maailmalla kasvanut jätteen sisältämien aineiden kohonneiden maailmanmarkkinahintojen vuoksi. Eetti vaatii, että valvonnan parantamiseksi yritysten raportointivastuuta ja vientitietojen läpinäkyvyyttä on lisättävä sekä tullin mahdollisuuksia valvoa maasta lähtevän elektroniikan kuntoa on vahvistettava.
Aiheeseen liittyvää
Opintomatkat
Saavutettavuusseloste
