Selvitys on tehty Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin tilauksesta.
Kirjallisuuskatsauksena tehdystä raportista ilmenee, että ammatillisen järjestäytymisen vaikutuksesta palkkaan ja työllisyyteen on paljon sekä teoreettista että empiiristä tutkimusta kehittyneiden maiden osalta, mutta vain vähän kehitysmaista.
Tutkijat toteavat katsauksessaan, että tavanomaisten palkka-, työllisyys- ja tulonjakovaikutusten lisäksi järjestäytymisellä voi kehitysmaissa olla vaikutuksia myös työoloihin, erityisesti jos valtion mahdollisuudet valvoa niitä ovat heikot.
Kehitysapua kanavoidaan monissa maissa myös ammattijärjestöjen kautta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksessä todetaan, että tämän työn vaikuttavuutta ei ole Suomessa eikä juuri maailmallakaan tutkittu ekonometrisin menetelmin.
Tutkijat huomauttavat, että luotettavan tutkimustiedon puute on ymmärrettävää. Se johtuu pitkälti kunnollisten palkka- ja muiden tilastojen puutteesta. Kehittyvissä ja hauraissa valtiossa kansantalouden tilinpito on puuttellista, eikä tämän takia kehitysmaiden osalta voida käyttää samoja tilastotieteellisiä menetelmiä kuin kehittyneissä maissa.
Tilastojen puutteellisuus ei kuitenkaan saisi tarkoittaa sitä, että ay-liikkeen tekemän kehitysyhteistyön vakuttavuutta ei tutkittaisi. Loppupäätelmässään tutkijat toteavat, että tieteen tulisi jatkossa pyrkiä täyttämään näitä aukkoja tietämyksessä.
Teksti: Aleksi Vienonen / SASKKuva: SASK
Aiheeseen liittyvää
What is SASK?
Eduskuntavaalit: On tärkeää turvata rahoitus työelämän ihmisoikeuksien puolustamiselle maailmalla
