Työelämän perusoikeudet on määritellyt Kansainvälinen työjärjestö ILO. SASK perustaa työnsä ILOn vuonna 1998 määrittelemille työelämän perusoikeuksille, joihin lisättiin viides eli työsuojelua koskeva kohta vuonna 2022.
Työelämän perusoikeudet ovat:
- Yhdistymisvapaus ja oikeus neuvotella kollektiivisesti
- Pakkotyön poistaminen
- Lapsityövoiman käytön poistaminen
- Syrjinnän poistaminen
- Oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön.
Näiden oikeuksien rinnalle nostamme ihmisarvoisen työn. Sillä tarkoitetaan, että ihmiset saavat tehdä säänneltyä palkkatyötä, joka takaa elämiseen riittävän palkan ja on turvallista. Työ voi olla turvallista vain, jos myös työajat ovat inhimilliset.
Elämiseen riittävä palkka
Elämiseen riittävä palkka puolestaan tarkoittaa palkkaa, jolla ihminen pystyy elättämään itsensä ja perheensä kohtuullisesti. Palkan pitää riittää ravitsevaan ruokaan, asumiseen ja muihin elämän perustarpeisiin – vähän pitää pystyä säästämäänkin pahan päivän varalle.
Elämiseen riittävä palkka jää kuitenkin saavuttamatta kehittyvissä maissa suuren osan työntekijöistä kohdalla. Tavalliset työntekijät eivät siihen yleensä yllä.
Elämiseen riittävä palkka on eri asia kuin valtionhallinnon määrittelemä minimipalkka. Minimipalkka on poliittinen kompromissi – ja lopputulos on usein kaukana todella elämiseen riittävästä tasosta. Monessa maassa palkan ostovoimaa syö myös korkealla laukkaava inflaatio.
Siksi elämiseen riittävästä palkasta pitää puhua, ja sitä pitää vaatia. Ei riitä, että yritys sanoo noudattavansa alihankintaketjussaan minimipalkkoja. Usein vedotaan elämiseen riittävän palkan laskemisen vaikeuteen. On totta, että sen voi laskea monella tavalla, mutta kansainvälisen yrityksen voi olettaa pystyvän valitsemaan jonkun tavan ja vaatimaan sitä systemaattisesti arvoketjussaan. Finnwatch on selvittänyt metodeja yritysten tueksi.
Pakkotyö on ihmisoikeusrikos
Yksi räikeimmistä tavoista loukata työntekijän ihmisoikeuksia on pakkotyö. Se tarkoittaa työtä tai palvelusta, johon ihminen pakotetaan rangaistuksen uhalla vasten tahtoaan. Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan pakkotyötä tekee maailmassa 24,9 miljoonaa ihmistä (2016). Pakkotyöhön saattaa liittyä ihmiskauppaa.
Naiset joutuvat pakkotyöhön miehiä useammin. Noin 58 % pakotettuna työtä tekevistä on naisia, seksiteollisuudessa peräti 99 %. SASKin tukemista työntekijäryhmistä suurin riski joutua pakkotyöhön on kotiapulaisilla, etenkin niillä, jotka työskentelevät kotimaansa ulkopuolella.
Pakkotyö on kielletty kansainvälisin sopimuksin. Muun muassa ILOn määrittelemiin työntekijän perusoikeuksiin sisältyy pakkotyön kielto.
Siirtotyöläiset erityisen haavoittuvassa asemassa
Siirtotyöläisillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka muuttavat työn perässä väliaikaisesti toiseen maahan. Heillä on erityisen suuri riski joutua pakkotyöhön. Viisi vuotta sitten maailmassa oli ILOn mukaan 150 miljoonaa siirtotyöläistä. Usein väliaikaiseen työhön ulkomailla päädytään siksi, että omassa maassa ei ole työtä tarjolla tai vieraassa maassa luvataan parempaa palkkaa.
Etenkin köyhistä maista lähtevät, usein kielitaidottomat siirtotyöläiset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa uudessa asuinpaikassaan, sillä heiltä puuttuvat sekä henkilökohtaiset että yhteiskunnalliset turvaverkot.
SASKin toiminta-alueilla siirtotyöhön lähdetään paljon muun muassa Filippiineiltä, Intiasta sekä Nepalista. Intiasta ja Nepalista lähtevien määränpää on usein Lähi-Itä, jossa erityisesti ulkomaalaisen työntekijän oikeudet ovat olemattomat.
Esimerkiksi Qatarin vuoden 2022 MM-jalkapallostadionit rakentuvat täysin ulkomaisen työvoiman turvin. Stadionien rakentajat tekevät 14–16 tuntisia työpäiviä kuutena päivänä viikossa ja tienaavat 150 euroa kuussa. Työntekijät majoittuvat hökkeleihin, jossa sata ihmistä jakaa yhden vessan. Tuhansia työntekijöitä on kuollut polttavassa kuumuudessa.
SASK on vuosien varrella kerännyt nimiä vetoomukseen, jossa kansainvälistä jalkapalloliittoa Fifaa on vaadittu puuttumaan voimakkaammin työntekijöiden epäinhimilliseen kohteluun. Kampanja on päättynyt, mutta työ työntekijöiden puolustamiseksi jatkuu.
SASKin tuella autetaan Qatariin siirtotyöhön aikovia työntekijöitä Nepalissa ja Intiassa, jotka ovat merkittäviä lähtömaita. Lähteville tarjotaan tietoa odotettavissa olevista oloista sekä rakennetaan turvaverkkoja yhteistyössä kansainvälisen rakennusalan ammattiliiton BWI:n kanssa. BWI on pystynyt vaikuttamaan työntekijöiden asemaan myös Qatarin päässä.
Työturvallisuus kuntoon
Ihmisarvoiseen työhön kuuluu myös työturvallisuus. Yli 27,8 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain työtapaturmassa tai työperäisen sairauden takia. Lisäksi 374 miljoonaa ihmistä sairastuu työnsä vuoksi (lähde: ILO).
SASK parantaa työturvallisuutta hyvin monissa hankkeissaan maailmalla. Erityisen polttava kysymys työturvallisuus on rakennusalalla ja teollisuudessa. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan velvollisuus. Se vastaa, että työpaikka on turvallinen, riittävät suojavälineet on tarjolla ja ohjeistus asianmukainen. Työntekijän puolestaan kuuluu noudattaa ohjeita ja käyttää suojavälineitä.
Usein työturvallisuus toteutuu parhaiten, kun työnantaja ja työntekijät tekevät systemaattisesti yhteistyötä sen parantamiseksi. Siinä paikallinen ammattiliitto on korvaamaton yhteistyötaho.
Aiheeseen liittyvää
Pelin hinta
Pelin hinta
